Kehittyneet eristyslasit tuovat asumiseen viihtyisyyttä ja parantavat rakennusten energiatehokkuutta
Eristyslasit perustuvat tekniikkaan, jossa eri lasikerrokset on erotettu toisistaan välilistalla ja rakennettu yhteen, tiiviiseen pakettiin. Suomessa tyypillisin rakenne on kolmesta lasikerroksesta koostuva 3K-eristyslasi, jonka eristyskykyä parannetaan lasien välitilassa olevan argon-kaasun avulla. Eristyslasien valmistustekniikka tunnettiin Suomessa jo 1960-luvulla, mutta yleisempään käyttöön ne tulivat vasta 1980-luvulla.
Eristyslasit kootaan Suomessa
Rakennusmääräysten kiristymisen myötä eristyslaseista on kehitetty yhä tiiviimpiä versiota. Tänä päivänä suuretkin lasipinnat voidaan toteuttaa kiinteillä ikkunoilla, jotka yltävät myös passiivitalojen vaatimuksiin. Kehityksen kulun huomaa hyvin parvekeovia tarkastelemalla. Vuosikymmeniä sitten ovien valoaukot olivat pieniä, koska ikkunaelementti oli eristyskyvyltään rakenteen heikoin lenkki. Tänä päivänä myös kokolasinen parvekeovi yltää kevyesti samaan eristyskykyyn kuin vakiorakenteinen umpiovi.
Eristyslaseja valmistava tamperelainen Rakla Oy on yksi Raamin tuotekehityksen yhteistyökumppaneista. Lasitoimittajan kanssa on haettu ratkaisuja, joilla asiakaskohteisiin on saatu täsmälleen käyttötarkoitusta vastaavat ovet, ikkunat ja lasijulkisivut. Lasin pääraaka-aineina käytetään hiekkaa, soodaa ja kalkkikiveä. Niitä ei Raklan tehtaalta kuitenkaan löydy, sillä Suomessa ei ole enää ikkunalasin valmistuslinjoja. Eristyslasien kohdalla merkittävä osa tuotteen jalostusarvosta jää kuitenkin Suomeen, sillä lasit tulevat tehtaalle suurina 3,2 x 6 metrin levyinä. Leikkauksen ja hionnan jälkeen lasit kootaan tilauksen mukaisiksi paketeiksi eristyslasien valmistuslinjalla.
Tehtaanjohtaja Visa Seppälä kertoo, että suomalaisen rakentamisen trendit näkyvät tuotannossa hyvin selkeinä.
– Suuret valoaukot ja näyttävät lasipinnat ovat tulleet vahvasti erityisesti pientalorakentamiseen. Samaan aikaan sellainen tuote kuin ”tavallinen eristyslasi” on käynyt harvemmaksi. Tarjolla on todella paljon erilaisia ominaisuuksia, kuten energiatehokkuutta, tiettyä äänieristysluokkaa tai vaikkapa murtosuojausta. Nykypäivänä ikkunavalmistajat ja suunnittelijat osaavat hakea näitä, joten tuotannossa olevien erilaisten variaatioiden määrä lasketaan tuhansissa.
Valoa sisään ja suojaa liialta paahteelta
Suurten lasipintojen ja energiatehokkuuden kehittymisen myötä ikkunoiden auringonsuojaus on noussut yhä vahvemmin esille. Lämmöneristävyyttä kuvaa U-arvo ja g-arvo kertoo aurinkoenergian kokonaisläpäisyn. Energiatehokas ikkuna läpäisee auringon lyhytaaltoisen säteilyenergian mutta heijastaa takaisin pitkäaaltoista, huoneesta ulos pyrkivää lämpösäteilyä.
Auringonsuojalasitus on aina tietynlainen kompromissi. Kesähelteillä se on se suojaa paahtavalta auringolta ja vähentää tilojen jäähdyttämisen tarvetta. Samalla se kuitenkin heikentää jonkin verran rakennuksen kokonaiserergiankulutusta kuvaavaa E-lukua. Keväällä ja syksyllä auringonpaiste voisi olla hyvinkin tervetullut lisä asunnon lämmittämiseen.
– Ihan kaikkia ominaisuuksia ei saada samaan lasiin, mutta tuotekehityksessä mennään koko ajan eteenpäin. Yksi tällainen on näkyvän valon läpäisevyys, joka usein heikkenee auringonsuojauksen myötä. Uusilla auringonsuojalaseilla valo pääsee entistä paremmin asuntoon, ja ero tavallisiin eristyslaseihin ei ole enää niin suuri. Sävyero näissä laseissa kuitenkin on, eli samalla seinustalla kannattaa käyttää vain yhtä lasitustyyppiä. Ja lasit mielellään vielä samasta valmistuserästä, Visa Seppälä neuvoo.
Palolasi tarjoaa suojaa ja antaa aikaa rakennuksesta poistumiseen
Raklan valmistuslinjalta tulee ulos myös eristyslaseja, joissa on luokiteltu palonsuojaus. Näitä käytetään tyypillisesti autotalleissa ja myös asuinrakennuksissa silloin, kun autotalli tai naapuritalo on lähellä ulkoseinää. Tiiviin rakentamisen myötä paloluokiteltujen rakenteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi.
Paloluokitelluissa ikkunoissa on keskellä eristekerros, joka tarjoaa suojan liekkejä, savukaasuja ja lämpösäteilyä vastaan. Se laajenee lämmön vaikutuksesta vaahdoksi. Ikkunan rakenne kestää luokitellun ajan kasassa, vaikka tulta vasten oleva lasikerros kuumetessaan hajoaa. Paloluokitellut lasit ovat hinnaltaan huomattavasti kalliimpia kuin tavalliset eristyslasit, joten tyypillisesti samalla seinällä sa
attaa olla paloluokiteltuja ja tavallisia ikkuna- ja ovituotteita.
– Näissä sävyerot on saatu minimiin, eikä eri tuotteiden yhdistäminen samaan julkisivuun tuota ongelmia. Toki lasin paksuudesta johtuvan heijaste-eron voi huomata, kun oikein tarkasti katsoo, Visa Seppälä kertoo.
Tehokas äänieristys on osa asumismukavuutta
Yksi rakennusmääräysten mukanaan tuoma muutos on tehokkaasti äänieristettyjen lasien kasvanut kysyntä. Niitä menee tiiviin rakentamisen myötä paljon uudiskohteisiin, mutta myös monissa perusparannuksissa kohotetaan asumisviihtyvyyttä lasien äänieristystä parantamalla. Aikaisemmin äänieristyslasit toteutettuun avattavilla ikkunoilla, joissa oli suuri karmisyvyys. Visa Seppälä kertoo, että tänä päivänä myös kiinteillä eristyslaseilla päästään todella hyviin arvoihin.
– Lasin paksuus on se nopein tapa parantaa äänieristävyyttä. Kun monet suuret lasipinnat on toteutettu laminoiduilla turvalaseilla, niin äänieristys paranee jo senkin kautta automaattisesti. Kolmikerroksisessa erityslasilla äänieristystä säädetään myös epäsymmetristen välilistojen avulla. Kun ulompi ja sisempi välilista ovat eri paksuisia, niin ääniaallot leikkaantuvat tehokkaammin.
Raklan eristyslasilinjalla on käytössä kymmeniä erilaisia välilistoja. Eristyslasien välitilaan asennettavat listan poikkeavat toisistaan värin muodon ja materiaalin osalta. Tehokkaammissa eristyslaseissa käytetään ns. lämminreunavälilistoja, jotka valmistetaan komposiitista, termoplastisesta massasta tai vaahtomuovin ja alumiinin
yhdistelmästä. Mutta miksi niin monta värivaihtoehtoa? Kysymys on kuitenkin vain lasin välitilassa olevasta, 6–15 mm leveästä listasta.
– Kun rakennuksiin haetaan minimalistisia muotoja ja tarkkaan suunniteltua värimaailmaa, niin onhan sillä listan värillä väliä. Vuosia sitten listat olivat järjestään valkoisia. Sitten tilalle tuli harmaa. Nyt mustasta on tullut suosikkiväri. Kaikkia noita tehdään ihan mielellään, täytyyhän asiakkaan saada juuri sellaiset ikkunat kuin hän haluaa, Visa Seppälä kertoo.
Älylaseja ja kuvioituja ikkunoita
Uusista trendeistä ja tulevaisuuden lasiteknologiasta kysyttäessä Visa Seppälä mainitsee kaksi asiaa: älylasit sekä asiakkaan toiveiden mukaan kuvioidut ikkunapinnat.
– Älylaisessa terveydenhuoltosektori on ollut meillä kehityksen kärjessä. Lasipinnoilla voidaan rakentaa muuntojoustavia tiloja, joissa yhdistyy korkea hygienia ja erinomainen äänieristys. Napin painalluksella lasi saadaan tuottamaan joko näkösuojaa tai päästämään tehokkaasti valoa lävitseen. Tekniikka perustuu sähköllä ohjattavaa kalvoon, joka omana kerroksenaan laminoidun lasin välissä. Visa Seppälä selvittää.
Lasiteknologia kehittyy vauhdilla ja älykkäät ikkunalasit tulevat yleistymään myös asuinrakentamisessa, kun uusia sovelluksia tulee markkinoille ja tekniikan hinta painuu valmistussarjojen kasvaessa alemmas. Tyypillisin sovelluskohde pientaloissa on erillisten kaihtimien korvaaminen. Älylaseilla voidaan tarpeen mukaan tuoda luonnonvaloa sisään, tarjota näkösuojaa tai hyödyntää auringonvaloa asunnon lämmittämiseen. Sama tekniikka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia myös sisustamiseen. Työtilat, makuuhuoneet, neuvottelutilat ja pesuhuoneet saavat älykkäiden ikkunapintojen avulla uusia muotoja.
– Toinen merkittävä uutuus on erilaiset kuvioidut lasit. Niitä olemme valmistaneet kauppakeskuksiin, kouluihin, päiväkoteihin ja kirjastoihin. Aikaisemmin kaikki tehtiin silkkipainoilla, jolloin erilliset valmistelut olivat työläitä eikä värivalikoima oli rajatumpi. Nykyään käytetään enimmäkseen digipainotekniikkaa. Tällä pienetkin sarjat saadaan tehtyä kustannustehokkaasti ja käytössä oleva värivalikoima on huomattavasti laajempi, Visa Seppälä selvittää.
Energiatehokkuus johtaa kehitystä
Yksi energiatehokkaan rakentamisen mukanaan tuomista haasteista on lasien ulkopinnan huurtuminen. Ilmiö näkyy tehokkaasti eristettyjen ikkunoiden ulkopinnassa. Ilmiö liittyy lämpötilojen voimakkaaseen vaihteluun, joten käytännössä sitä esiintyy syksyllä ja keväällä. Kun lasi on tehokkaasti eristetty, niin huurtumista ei voida 100 % varmasti estää. Se voidaan kuitenkin lähes kokonaan poistaa varustamalla uloin lasi huurtumista ehkäisevällä pinnoitteella.
Entä miten pitkälle voidaan mennä energiatehokkuudessa? Erityslasit ovat kehittyneet voimakkaasti, mutta lasien määrää, niiden paksuutta ja sijoittelua muuttamalla voidaan päästä vielä parempiin lukemiin. 1980-luvulla U-arvossa vaade oli 1,4 ja silloin nykyinen 1,0 saattoi tuntua liian kovalta. Nyt tuo arvo saavutetaan kevyesti.
– Kolmekerroksisella eristyslasilla päästään siihen helposti ja jopa U-arvo 0,6 onnistuu ihan perusrakenteella. Nyt useimmat linjalta lähtevät lasit ovat U-arvoiltaan 0,8 luokkaa. Noiden viimeisten desimaalien hiominen on kuitenkin kallista. Samalla myös lasin paino kasvaa, mikä voi aiheuttaa muita haasteita. Uskon, että kehitystä edelleen tapahtuu, mutta ei enää samanlaisia hyppäyksiä kuin takavuosina. Ja rakennuksen energiatehokkuushan on aina kokonaisuus, jossa ovet ja ikkunat ovat vain yksi osatekijä, Visa Seppälä kertoo.