Paloikkunat ja palo-ovet tuovat turvallisuutta pientaloasumiseen

Raamin palo-ovet

Omakotitalojen paloikkunoiden ja palo-ovien kysyntä lisääntyy Suomessa vuosi vuodelta. Pientaloja rakennetaan yhä ahtaammille tonteille, jolloin rakennusten väliin todella pienet suojavyöhykkeet. Erityisesti vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisessa asuinrakennukset, autotallit ja naapurirakennukset ovat vain muutaman metrin päässä toisistaan. Osa lisääntyneestä palotuotteiden kysynnästä johtuu siitä, että vanhoja rakennuksia muutetaan peruskorjauksen yhteydessä entistä turvallisemmiksi.

Milloin omakotitaloon vaaditaan paloikkuna- tai palo-ovi?

Omakotitalojen paloikkunoiden ja palo-ovien kysyntä lisääntyy Suomessa vuosi vuodelta. Pientaloja rakennetaan yhä ahtaammille tonteille, jolloin rakennusten väliin todella pienet suojavyöhykkeet. Erityisesti vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisessa asuinrakennukset, autotallit ja naapurirakennukset ovat vain muutaman metrin päässä toisistaan. Osa lisääntyneestä palotuotteiden kysynnästä johtuu siitä, että vanhoja rakennuksia muutetaan peruskorjauksen yhteydessä entistä turvallisemmiksi.

Omakotitalon paloturvallista rakentamista koskevat edellytykset määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa, sekä tarkemmin Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Asetukset ja säännökset paloturvallisesta rakentamisesta ovat velvoittavia, eli niitä tulee noudattaa. Ohjeet puolestaan eivät ole asetusten ja säädösten tapaan velvoittavia.

Paloikkuna suojaa kuumuudelta ja savulta ja antaa aikaa turvalliseen poistumiseen

Maankäyttö- ja rakennuslain paloturvallisuutta koskeva osio määrittelee, että rakennuksen rakenteiden on oltava sellaiset, että tulipalon sattuessa ne kestävät tietyn vähimmäisajan, jotta rakennuksesta poistuminen ja palon hallintaan saaminen on mahdollista.

Rakennusmääräyksissä määritellään paloturvallinen rakentaminen palo-osastointina. Rakenteiden avulla estetään palon ja savukaasujen leviäminen osastosta toiseen. Omakotitalossa palo-osastoja muodostavat muun muassa autotalli, sekä asuinrakennuksen eri osat, kuten yläpohja ja asuintilat. Näin palo ei pääse äkillisesti leviämään esimerkiksi autotallista asuinrakennukseen.

Omakotitalon rakennuslupapiirustuksiin on merkattu vaatimus paloluokitellusta rakenteesta. Merkinnästä selviää myös rakennukselta vaadittava paloluokka, joka voi olla P1, P2 tai P3. Kantavilla ja osastoivilla rakennusosilla on oma luokitus, joka kertoo miten esimerkiksi yksittäinen ovi kestää paloa. Omakotitalojen yleisin käytetty paloluokka palo-osastojen rakenteissa on EI 30. Järjestelmässä kirjaimilla kuvataan kantavuutta, tiiveyttä ja eristävyyttä ja numero ilmaisee suoja-ajan minuutteina. Eli ikkuna tai ovi, jossa on EI 30-merkintä, tarjoaa puolen tunnin turva-ajan liekkejä ja palokaasuja vastaan.

Palo-ovien ja -ikkunoiden perusominaisuudet

Jos naapuritalo on alle kahdeksan metrin päässä, tarvitaan paloikkuna

Omakotirakentamisessa lähellä olevien rakennusten koko ja käyttötarkoitus vaikuttavat vaadittavaan palosuojaukseen. Tyypillisin palo-oven tai paloikkunan tarve tulee lähellä olevasta autotallista. Tiheän rakentamisen alueilla palosuojatarpeen voi aiheuttaa myös vieressä oleva naapuritalo. Esimerkiksi P3 luokitellussa pientalossa palo-osastointia vaaditaan, jos naapurirakennus on alle kahdeksan metrin päässä. Jos puolestaan oma autotalli on yli 60 neliön kokoinen ja alle kahdeksan metrin etäisyydellä toisesta rakennuksesta, täytyy rakennukset palo-osastoida toisistaan. Autotallin osastoivien seinien ikkunoiden ja ovien tulee aina olla palosuojattuja. Asuinrakennuksessa riittää, että autotallia lähellä olevat ikkunat ja ovet ovat paloluokiteltuja. Samalle seinälle voisi siis tulla palosuojattuja ja tavallisia ikkunoita.

Myös suuret lasipinnat voidaan valmistaa palosuojattuina

Perinteisesti omakotitalojen paloikkunat ovat olleet kooltaan pieniä. Valmistusteknisiä esteitä koon kasvattamiselle ei ole, sillä paloikkunoita pystytään valmistamaan esimerkiksi 2000 mm leveinä maisemaikkunoina. Esteenä on usein hinta. Paloluokitellut tuotteet ovat tyypillisesti 2–3 kertaa tavallisia ikkunoita kalliimpia, joten kustannustietoinen suunnittelija sijoittaa autotallin lähelle tarkkaan harkitun määrän pienikokoisia ikkunoita.

Valmistajan sertifikaatti määrittelee ne kokoluokat, joita paloikkunasta voidaan valmistaa. Määritykset ovat hyvin tarkkoja eivätkä salli poikkeamia. Luokiteltuun paloikkunaan ei saa asentaa esimerkiksi korvausilmaventtiiliä tai integroituja kaihtimia, jotka vaativat läpivientejä. Palosuojatuotteissa ikkunalasin paksuus antaa niille luonnostaan hyvän äänieristävyyden. Lasitekniikka mahdollistaa myös muiden lisäominaisuuksien valinnan. Näitä ovat muun muassa huurtumista ehkäisevä rakenne sekä auringonsuojalasitus.

Kehittyneen valmistustekniikan ansiosta myös korkeamman paloluokan lasit muistuttavat ulkonäöltään tavallisia ikkunoita. Tarkka silmä saattaa erottaa lasinpaksuudesta johtuvan heijastuseron, mutta käytännössä paloikkunat erottuvat vain nimellisesti samalla seinällä olevista, tavallisella lasituksella varustetuista ikkunoista. Alumiinirakenteiset, kiinteillä eristyslaseilla varustetut ikkunat soveltuvat hyvin palosuojattuun rakentamiseen. Raamin tuotteilleen hakema sertifiointi kattaa kaikki yleisimmät kokoluokat ja paloikkunat voidaan varustaa esimerkisi välikarmeilla normaalien ikkunoiden tapaan.

Termi ”palo-ovi” tuo monille mieleen pannuhuoneista ja sähkökeskuksista tutun peltioven. Nykytekniikka mahdollistaa palorakenteiden integroimisen yleisempiin ovirakenteisiin. Palo-ovet ovat ulkonäöltään ja mallistollaan hyvin pitkälle samoja, kuin omakotitalojen muutkin käyntiovet ja parvekeovet. Päälle päin huomattavina eroina ovat materiaalipaksuudet, kynnysten rakenteet sekä tiivisteiden määrä ja laatu. Alumiiniprofiiliset lasiovet soveltuvat erinomaisesti palosuojattuun rakentamiseen. Alumiini omaa luonnostaan suuren vääntöjäykkyyden ja kantaa hyvin paksun ikkunalasin painon.

Palo-ovet ja -ikkunat suurilla lasipinnoilla

Kerrosrakenne takaa turvallisuuden

Paloikkunan tekniikka perustuu kolmikerrosrakenteeseen, joissa sisä- ja ulkolasin välissä on erillinen palonestokerros. Palotilanteessa lasien välinen kidevettä sisältävä palonestokerros vaahtoutuu veden haihtuessa läpinäkymättömäksi ja eristäväksi. Haihtuminen sitoo energiaa ja auttaa pitämään vastakkaisen pinnan lämpötilan 100 °C alapuolella niin kauan, kun kuin vettä on jäljellä. Tulta vasten oleva lasipinta kyllä rikkoontuu kuumuuden vaikutuksesta, mutta rakenne ei romahda äkillisesti. Oikein suunnitellun palolasin käyttäytyminen on aina johdonmukaista ja ennustettavaa. Lisäsuojaa saadaan, kun paloikkunoissa käytetään laminoituja turvalaseja. Tällöin rakenne säilyy pidempään ehyenä ja viiltovammojen syntyminen minimoituu.

Lisätietoja artikkelin aiheesta:
Pientalon palokortti
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Suomen rakentamismääräyskokoelma
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Lasifakta, Pilkington, 2018