Potkupelti on tavanomainen näky vanhemmissa ulko-ovissa. Oven alaosassa oleva metallilevy on osa suomalaista arkkitehtuuria erityisesti vanhemmissa lähiökerrostaloissa. Se kuuluu olennaisena osana myös iäkkäämpien koulujen, kirjastojen, terveyskeskusten ja muiden julkisten rakennusten oviin. Pellin materiaalina on tyypillisesti ruostumatonta teräs tai muu pintakäsittelemätön levy. Potkupellin tarkoitus on nimensä mukainen, se suojaa ovea potkuilta ja muilta kolhuilta. Uusimmissa rakennuksissa on siirrytty kokolasisiin oviin, mikä on saanut myös monet korjausrakentajat miettimään potkupellin tarvetta. Onko sille enää käyttöä?

Mikä teki potkupelleistä suositun?

Potkupelti on pitänyt paikkansa ovien alareunan suojana vielä 2000-luvullakin, vaikka rakennustekniikka ja arkkitehtuuri on kokenut valtavia muutoksia. Aikanaan lasi oli suhteellisen kallis rakennusmateriaali ja sitä käytettiin säästeliäästi niin ovissa kuin ikkunoissa. Kerrostalojen ja julkisten rakennusten ulko-oviin haluttiin kestäviä materiaaleja, laminoitujen ja karkaistujen turvalasien käyttö ollut nykyajan tapaan itsestäänselvyys. Potkupeltien materiaalina käytetty maalamaton levy oli lasia edullisempi ja kestävämpi materiaali.

Myös lasien eristyskyky oli tuolloin heikompi, joten valoaukon pienentämisellä haettiin usein myös parempaa energiatehokkuutta. Edellytyksenä oli, että alaosan peltien väliin jäävää tilaa ei jätetty tyhjäksi, vaan se varustettiin eristyslevyllä. Ja yksi syy potkupeltien suosioon oli vallitseva muoti. Monien silmä on tottunut näkemään kiiltävää metallia oven alaosan suojana. Ne kuuluivat aikanaan uuteen rakennukseen samaan tapaan kuin selkeitä linjoja ja minimalistisia muotoja pidetään tänään modernin rakentamisen tunnusmerkkeinä.

Laadukas turvalasi kestää kolhuja ja käyttäytyy rikkoutuessaankin ennustettavasti

Rakennusmääräysten mukaan oviin ja niiden vieressä oleviin ikkunoihin vaaditaan turvalasi, mikäli lasipinta alkaa alle 1500 mm korkeudelta lattian tasosta. Aikaisemin turvalasiksi saatettiin hyväksy tavallista paksumpi float-lasi, mutta vuodesta 2018 lähtien rakenteelta on vaadittu joko lasin karkaisua tai laminointia. Raamin toimittamissa ulko-ovissa käytetään joko karkaistua lasia tai laminoitua lasirakennetta. Lasin karkaiseminen, eli lasin kuumentaminen lähelle sulamispistettä ja jäähdyttäminen nopeasti tekee siitä yli nelinkertaisesti vahvemman kuin tavallisesta float-lasista. Karkaistu menee särkyessään pieniksi muruiksi eikä muodosta tavallisen ikkunalasin kaltaista viiltoriskiä. Laminoinnin turvallisuus perustuu siihen, että sisäpinnassa oleva laminoitu kalvo pitää sirpaleet kasassa sitkeän liimanmassan tavoin. Näin rakenne pysyy hallitusti kasassa, eivätkä rikkoutuneen lasin sirpaleet lennä ihmisten päälle tai pääse leviämään rakennuksen sisätiloihin. Erikoiskohteissa voidaan käyttä lasia, jossa on sekä karkaisu että laminointi.

Murtovaras rikkoo mieluummin oven kuin ikkunan

Murtojälkiä tutkittaessa törmää usein ilmiöön, jossa murtautuja rikkoo mieluummin oven kuin yrittää rakennukseen ikkunan kautta. Yksi selitys tälle on se, että ikkunan rikkoutuminen kiinnittää enemmän ulkopuolisten huomiota kuin oven murtamisesta lähtevä ääni. Oven kanssa voidaan siis käyttää paljonkin aikaa, vaikka vieressä olisi ikkuna, jonka voisi rikkoa sekunneissa.

tarkasti karmeissan ja säilyy mitoissaan myös kovassa käytössä ja silloin, kun se on alttiina lämpötilan vaihteluille. Lasin paksuutta sekä eristyslasissa olevien välilistojen leveyttä muuttamalla voidaan parantaa myös oven äänieristystä. Näin lasiovi sopii myös kohteisiin, joissa on esimerkiksi voimakasta liikennemelua.

Raamin ulko-ovissa käytetään eristyslasina niin sanottua 3K-lasia, jossa on kolme eri lasikerrosta. Laminoituna tai karkaistuna rakenteena se tarjoaa todella hyvän iskunkestävyyden eikä ole peltien tavoin altis näkyville naarmuille tai pienille lommoille. Nykyaikaiset, kokolasiset ovet ovat myös murtovarmempia kuin perinteiset potkupellillä varustetut ovet. Tyypillisessä rakenteessa pelti on jäykistetty vanerilevyllä tai sitten itse levy on paksumpaa, esimerkiksi 1,5 mm paksuista rst-levyä. Välitilassa on eristeenä polyuretaanilevy. Vanhemmisssa ovirakenteissa käytäntö on todella kirjava. Näissä potkupellin voi usein leikata, hakata tai vääntää melko pienellä voimankäytöllä irti. Tällöin murtovarkaalla on pääsy sisälle tai oven avausmekanismiin. Karkaistun ja laminoidun ovilasin läpi vastaava tilanne ei ole mahdollinen.

Erityiskohteissa, kuten esimerkiksi apteekeissa ja kultasepänliikkeissä voidaan käyttää korkeamman suojausluokan laseja. Lasien tyyppiä sekä lasien ja muovikalvojen määrää muuttamalla lasista saadaan niin kestävä, että sen läpäisy ei ole mahdollista ilman erikoistyökaluja tai poikkeuksellisen suurta voimankäyttöä.

Eristyslasi pitää kylmän ilman, vedontunteen ja liikennemelun rakennuksen ulkopuolella

Laadukkailla alumiinikarmeilla, tehokkailla ovitiivisteillä ja monikerroksisella eristyslasilla lasiovesta saadaan todella tiivis. Tärkeä osa oven eristyskykyä on se, että ovi istuu tarkasti karmeissan ja säilyy mitoissaan myös kovassa käytössä ja silloin, kun se on alttiina lämpötilan vaihteluille. Lasin paksuutta sekä eristyslasissa olevien välilistojen leveyttä muuttamalla voidaan parantaa myös oven äänieristystä. Näin lasiovi sopii myös kohteisiin, joissa on esimerkiksi voimakasta liikennemelua.

Lue myös muut kerrostalojen ulko-ovia käsittelevät Raami-artikkelit:
Taloudelliset avustukset taloyhtiön ulko-ovien uusimisessa
Oven taloudellinen käyttöikä – milloin kerrostalon ulko-ovet kannattaa vaihtaa uusiin?
Oven esteettömyys takaa helppokulkuisuuden kaiken ikäisille asukkaille