Tietopankki

Uusissa asuinkerrostaloissa suositaan ratkaisuja, joissa porraskäytävät valaistaan runsaalla luonnonvalolla. Linjakkailla alumiiniprofiileilla toteutetut ikkunanauhat antavat rakennukselle viimeistellyn ilmeen ja tuovat porraskäytäviin tilan tuntua. Raami-julkisivuratkaisut mukautuvat vaivattomasti suuriin ja pieniin ikkunanauhoihin ja niiden avulla myös savunpoistoluukut saadaan integroitua yhtenäiseksi osaksi julkisivua. Rakennusvaiheessa ikkunanauhan asennus on ratkaisevan tärkeä työvaihe sille, koska rakennukseen saadaan lämmöt päälle.

Raamin liukuovijärjestelmä tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja myös sisätiloihin tulevien, lämpöeristämättömien tilojen varustamiseen. Linjakkaaseen Schüco ASS 32 -profiiliin perustuva liukuovimekanismi sopii esimerkiksi tilanjakajaksi kotiin, jossa osa huoneesta halutaan eristää työtilaksi.

Ikkunoiden valinnasta on tullut vuosi vuodelta tärkeämpi osa pientalojen suunnitteluprosessia. Perinteisiä valintakriteerejä ovat kestävyys, toimivuus, turvallisuus ja energiatehokkuus. Näiden lisäksi ikkunat ja ovet vaikuttavat myös huomattavasti rakennuksen arkkitehtoniseen ilmeeseen ja kauneuteen. Karmien ja puitteiden väri, malli ja muotokieli tulee olla linjassa talon muun ilmeen kanssa. Kun haetaan harmonista kokonaisuutta, niin pienetkin yksityiskohdat, kuten eristyslasin välilistojen väri tai karmiruuvien sijainti ovat tärkeitä yksityiskohtia.

Suomen ilmasto laittaa rakennusten ulko-ovet kovalle koetukselle. Ovilta vaaditaan aivan toisenlaista eristyskykyä kuin lämpimissä maissa. Lumen ja jään vastapainoksi meillä riittää myös kesähelteitä, jolloin suora auringonpaiste voi nostaa oven pintalämpötilan todella korkeaksi. Laadukas ovi kestää hyvin vuosikymmeniä, mutta erityisesti kerrostaloissa ne vaativat säännöllistä huoltoa, jotta suunniteltu elinkaari toteutuu.

Taloyhtiön ulko-ovien uusimiseen saa rahallista tukea, jos uusimisella edistetään rakennuksen esteettömyyttä ja helpotetaan asukkaiden liikkumista eri tiloissa. Tuen myöntää ympäristöministeriön hallinnon alaan kuuluva Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, eli ARA. Avustuksella pyritään motivoimaan taloyhtiöitä estettömään korjausrakentamiseen ja näin edistämään ihmisten tasavertaisuutta ja mahdollisuutta elää omassa kodissa myös silloin, kun liikkuminen on esimerkiksi vanhuuden tai sairauden vuoksi tavallista hankalampaa.

Potkupelti on tavanomainen näky vanhemmissa ulko-ovissa. Oven alaosassa oleva metallilevy on osa suomalaista arkkitehtuuria erityisesti vanhemmissa lähiökerrostaloissa. Se kuuluu olennaisena osana myös iäkkäämpien koulujen, kirjastojen, terveyskeskusten ja muiden julkisten rakennusten oviin. Pellin materiaalina on tyypillisesti ruostumatonta teräs tai muu pintakäsittelemätön levy. Potkupellin tarkoitus on nimensä mukainen, se suojaa ovea potkuilta ja muilta kolhuilta. Uusimmissa rakennuksissa on siirrytty kokolasisiin oviin, mikä on saanut myös monet korjausrakentajat miettimään potkupellin tarvetta. Onko sille enää käyttöä?

Rakennuksen sisäänkäyntien suunnittelussa on huomioitava, että oven käyttö tulee olla mahdollista kaiken ikäisille ihmisille. Ulko-ovista pitää pystyä kulkemaan myös apuvälineiden, kuten rollaattorin ja pyörätuolin kanssa. Esteettömyys ja oven helppokäyttöisyys ovat paitsi käyttömukavuuden ja asumisviihtyvyyden kannalta oleellisia tekijöitä, niin myös lainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia. Ulko-ovien moitteeton toiminta ja esteettömyys ovat erityisen tärkeitä kerrostaloasumisessa.

Omakotitalojen paloikkunoiden ja palo-ovien kysyntä lisääntyy Suomessa vuosi vuodelta. Pientaloja rakennetaan yhä ahtaammille tonteille, jolloin rakennusten väliin todella pienet suojavyöhykkeet. Erityisesti vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisessa asuinrakennukset, autotallit ja naapurirakennukset ovat vain muutaman metrin päässä toisistaan. Osa lisääntyneestä palotuotteiden kysynnästä johtuu siitä, että vanhoja rakennuksia muutetaan peruskorjauksen yhteydessä entistä turvallisemmiksi.

Eristyslasit perustuvat tekniikkaan, jossa eri lasikerrokset on erotettu toisistaan välilistalla ja rakennettu yhteen, tiiviiseen pakettiin. Suomessa tyypillisin rakenne on kolmesta lasikerroksesta koostuva 3K-eristyslasi, jonka eristyskykyä parannetaan lasien välitilassa olevan argon-kaasun avulla. Eristyslasien valmistustekniikka tunnettiin Suomessa jo 1960-luvulla, mutta yleisempään käyttöön ne tulivat vasta 1980-luvulla.